Kaukaisesta unelmasta todeksi

Islannissa on seitsemän korkeakoulua. Neljänsadan tuhannen asukkaan maassa opiskelupaikkojen pitäisi riittää kaikille, jotka haluavat korkeakoulutuksen. Kehitysvammaisillä ihmisillä tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole. Vain yksi korkeakoulu on avannut ovensa tälle kohderyhmälle. Jonot ovat pitkiä ja opintotarjonta niukkaa. Nyt myös Akureyrin yliopisto (UNAK) on käynnistänyt hankkeita, jotka voivat avata uusia mahdollisuuksia niin kehitysvammaisille kuin muillekin opiskelijoille. 

Samaan aikaan oppilaitos pyrkii myös vastaamaan paineeseen tarjoamalla aiemmin hankitun osaamisen validointia ja hyväksilukemista. Tarkoituksena on lyhentää opiskeluaikoja. Validointimahdollisuus avautuu pian kahdella opintolinjalla: poliisiopinnoissa ja opettajaopinnoissa.  

UNAK on oppilaitos, joka on erikoistunut etäopetukseen sekä opiskelijoiden ja opettajakunnan väliseen henkilökohtaiseen kontaktiin. Kehitysvammaisille suunnatut opinnot rakennetaan näiden kahden tukipylvään varaan, ja lisäksi apuna käytetään tekoälyä ja tiivistä tietotekniikkatukea.

– Minulle tämä on kaukainen unelma, joka nyt toteutuu. Olen työskennellyt avustajana päiväkodissa ja viihdyn siellä. Olen kuitenkin toivonut, että pääsisin elämässä eteenpäin ja saisin opiskella korkeakoulussa. Näin toteaa UNAKin uuden linjan iloinen opiskelija Katrín Ásgeirsdóttir lukuvuoden alussa. 

– Tässä sitä nyt ollaan, ja minä pärjään kyllä varmasti. Olen järjestelmällinen ja vastuullinen tyyppi ja rakastan kirjoja. Minun on vaikeaa ilmaista itseäni, mutta siinä auttaa tekoäly. Myös itseluottamuksessa on parantamisen varaa, mutta aion vahvistaa sitä opiskelujen myötä. Tulevaisuudessa varmaan saan myös parempaa palkkaa, opiskelija Katrin sanoo.

Korkeakouluille kritiikkiä

Vuonna 2024 ilmestyi raportti ”Kaikki erilaisia, mutta myös samanlaisia” jonka aiheena oli kehitysvammaisten nuorten opinto- ja työmahdollisuuksien parantaminen. Raportissa islantilaiset korkeakoulut saivat paljon kritiikkiä. Raportin kirjoittaneen työryhmän puheenjohtaja Sara Dögg Svanhildardóttir on sitä mieltä, että korkeakouluissa on ennakkoluuloja ja avuttomuutta, joka estää kehitysvammaisia nuoria koskevien ratkaisujen löytämistä.

UNAK ottaa nyt askeleen näiden esteiden ylittämistä kohti ja avaa ovensa kehitysvammaisille nuorille. 

Sara Stefánsdóttir on koulutukseltaan toimintaterapeutti, toimii lehtorina UNAKissa ja on vastuussa Akureyrin hankkeesta. Hän vahvistaa, että vei oman aikansa ennen kuin oppilaitos oli kypsä ottamaan vastaan kehitysvammaisia opiskelijoita, mutta nyt tuosta vaiheesta on päästy yli. 

– Huomaan, että nykyään kollegani ovat lähinnä uteliaita. Myös ylioppilaskunnan johto on suhtautunut hyvin myönteisesti. Toivon, että tulevaisuudessa koko yliopisto seisoo hankkeen takana. Ei riitä, että yksi ihminen ajaa tätä asiaa.

– Hanke lähti kunnolla käyntiin silloin, kun viranomaiset myönsivät rahoitusta pieneen kyselyyn, joka suunnattiin seudulla asuville kehitysvammaisille nuorille. Kyselystä kävi ilmi, etteivät he nähneet korkeakoulua itselleen mahdollisena vaihtoehtona. Siitä käynnistyi muutoksen suunnittelu, ja hankkeelle alettiin etsiä vetäjää. Siinä vaiheessa minä tulin mukaan, Sara sanoo hymyillen. 

Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti kehitystyöhön 

Vuonna 2024 julkaistussa raportissa ei käsitelty vain korkeakoulusektoria. Osa parannusehdotuksista koski myös toisen asteen oppilaitoksia, aikuiskoulutusta ja työelämää. Kaikilla näillä alueilla tarvitaan parannuksia, kuten raportista käy ilmi. 

Islannissa noin 1000 kehitysvammaista on työelämässä, ja noin 300 etsii aktiivisesti töitä. Joka vuosi toisen asteen oppilaitosten erityislinjoilta valmistuu 65-90 nuorta. Monet heistä putoavat työnhakijoiden joukkoon tai kilpailevat harvalukuisista opiskelupaikoista. 

Raportissa on paljon korkeakouluopiskeluun liittyviä ehdotuksia. Oppilaitoksilla tulisi olla yhteinen hakusivusto. Peruskurssien tulisi olla avoimia kaikille riippumatta siitä, onko heillä korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto vai ei. Työn ohessa suoritettavia linjoja tulee saada tarjolle enemmän, samoin lyhyitä opintolinjoja. Opettajille ja korkeakoulujen toiminnasta vastaaville tarjottavaan tukeen ja täydennyskoulutukseen tulee varata enemmän rahoitusta. Kaikkien opiskelijoiden tulee saada opinnoistaan todistus, joka voi avata pääsyn jatko-opintoihin tai töihin. Vuoden 2024 raportin ehdotuslista on tosiaan mittava. 

Raportin ilmestyttyä joihinkin korkeakoulutasolla toteuttaviin toimiin korvamerkittiin uusia varoja. Nyt näitä varoja käytetään Islannin yliopiston tarjonnan kehittämiseen Reykjavikissa ja uuden linjan perustamiseen Akureyrissä.

– Tämä on kokeiluhanke, jossa opiskelijoilla on aktiivinen rooli. Koulutusohjelma järjestetään toimintaterapialinjan puitteissa yhteistyössä opettajankoulutuksen kanssa. Koulutus on kaksivuotinen ja pätevöittää toimimaan sosiaalialalla joko lasten tai aikuisten kanssa. Ensimmäisen vuoden kurssisuunnitelma on kaikille sama, mutta toisena vuonna opiskelijoilla on valinnan varaa. Tiedämme, etteivät kaikki kehitysvammaiset suinkaan halua töihin sosiaalialalle. Heille pitää avata myös muita opintolinjoja. Mutta jostain täytyy aloittaa. Tämä on pieni askel, mutta meille se on jättiharppaus, Sara Stefánsdóttir sanoo. 

Saran visiona on, että opiskelijoiden itseluottamus kasvaa heidän liittyessään opiskelijayhteisöön, ja osaamisen lisäksi myös heidän sosiaaliset taitonsa karttuvat. 

– Reykjavikissa on huomattu, että muut opiskelijat suhtautuvat kehitysvammaisiin opiskelijoihin hyvin myönteisesti. Ilmapiiri on muuttunut, ja se on vaikuttanut siihen, että opettajat ovat tehneet opintomateriaaleista saavutettavampia kaikille. Toivottavasti sama tapahtuu myös Akureyrissä, hän sanoo.

Tekoäly on tärkeä apuväline

– Meillä Akureyrissa ollaan erikoistuttu etäopetukseen. On jännittävää päästä käyttämään sitä uusien opiskelijoiden kanssa tekoälyn avustuksella. Meillä on erittäin osaava teknisen tuen osasto, joka on linjan käytettävissä ja on osoittanut hanketta kohtaan suurta kiinnostusta ja yhteistyöhalua. Tallennamme opintomateriaalit opiskelijoiden tietokoneelle tiettyyn kohtaan, jossa ne ovat helposti saavutettavissa mukautettuina kunkin omaan osaamistasoon. He voivat esittää kysymyksiä tekoälyn avulla ja saavat tasolleen sopivia tehtäviä. Heillä on mahdollisuus tutustua luentoihin omassa tahdissaan ja kuunnella niitä yhä uudelleen. Tämä on ihan uusi toimintatapa. Toki he saavat myös henkilökohtaista tukea. Olemme suunnitelleet yhdessä toimintaterapia- ja opettajaopiskelijoiden kanssa tukikursseja, ja he saavat opintopisteitä työskentelemällä yhdessä kehitysvammaisten opiskelijoiden kanssa yhteistyökursseilla.

Koulutusta kaikille 

UNAKia on viime vuosina muutettu fyysisesti saavutettavammaksi vammaisille opiskelijoille, kuten sokeille ja pyörätuolin käyttäjille. Saran mukaan fyysisesti tai henkisesti vammaisia korkeakouluopiskelijoita on kovin vähän suhteutettuna heidän määräänsä yhteiskunnassa. Oppilaitoksilla on paljon parannettavaa, ja myös opintolainakassan pitää tehdä osansa. Vammaiset tarvitsevat usein opintojen suorittamiseen lisäaikaa, sillä esimerkiksi pyörätuoiln käyttäjälle opiskelu on jo sinänsä aikaa vievää. Valtion lainakassa myöntää bonuksia niille opiskelijoille, jotka valmistuvat kolmessa vuodessa. Käytäntö syrjii tätä ryhmää, joka usein tarvitsee opintojen suorittamiseen lisäaikaa.

– Meillä on paljon tehtävää. Pääajatuksena on, etteivät korkeakouluopinnot kuulu vain harvoille ja valituille vaan ovat luonnollinen jatko-opintovalinta kaikille. Kaikilla on oikeus jatkaa opintojaan, vahvistaa osaamistaan ja saada parhaat mahdolliset eväät elämään, sanoo Akureyrin yliopiston Sara Stefánsdóttir. 

Uusi validointiprosessi

Islannissa monet koulutuskeskukset tarjoavat osaamisen validointia, jonka avulla voi päästä opiskelemaan esimerkiksi korkeakouluun. UNAK ottaa nyt uuden askeleen tällä alueella antamalla opiskelijoille mahdollisuuden lyhentää opintoja validoimalla työkokemuksen perusteella saatuja taitoja. Validointityö perustuu Euroopan unionin neuvoston suositukseen vuodelta 2012. Reykjavikissa sijaitseva Islannin yliopisto aloitti vuonna 2021 onnistuneen validointikokeilun opettajankoulutuksessa. Nyt UNAK aloittaa saman prosessin poliisikoulutuksessa ja opettajankoulutuksessa. 

Tehtävästä vastaavat Anna Karen Úlfarsdóttir ja Heiða Kristín Jónsdóttir. Heiða Kristín sanoo, että kentällä toimineet poliisit voivat hyötyä validoinnista, samaten poliisikoulutukseen pyrkivät. He voivat saada hyväksytyksi kolme tai neljä korkeakoulukurssia osoittamalla, että osaavat kursseilla käsitellyt asiat jo valmiiksi. Myös opettajankoulutuksessa validoinnilla voidaan ensi alkuun kuitata kaksi tai kolme kurssia. 

Anna Karenin mukaan validointiprosessiin otetaan vain ne opiskelijat, joilla on todellinen mahdollisuus saada osaamistaan validoiduksi.

– Validointi ei heikennä opintojen laatua millään lailla. Joskus validointiprosessin läpikäyminen on vaativampaa kuin kurssien suorittaminen, Anna Karen anoo.

Heiða Kristínin mukaan Islannin yliopiston, UNAKin ja kahden muun reykjavikilaisen korkeakoulun ottamista ensiaskeleista muodostetaan korkeakoulutason validointikäytänteiden perusta, ja tulevaisuudessa validointi on tarjolla kaikissa korkeakouluopinnoissa. 

Asian ydin on se, että tulevaisuudessa opiskelijat eivät joudu suorittamaan kursseja, joiden sisällön he jo hallitsevat – riippumatta siitä, missä taidot on hankittu, Anna Karen ja Heiða Kristín toteavat.