Opitun tunnustaminen
Artikler
Oppimista tapahtuu useimmilla työpaikoilla joka päivä. Mutta miten se saadaan näkyviin? Validoinnin avulla yrityksessä voidaan vahvistaa työntekijöiden itsetuntoa ja luoda työkulttuuri, jossa oppimisella on keskeinen rooli. Tässä artikkelissa Nackan kunnallisen vesi- ja jätehuoltolaitoksen väki kertoo oppimiseen ja validointiin liittyvistä käytänteistään.
Tutkintoa vailla olevan on tärkeää saada osaamisensa kartoitetuksi ja dokumentoiduksi. Siten hän voi saada tietonsa ja taitonsa hyväksiluetuksi, eikä opiskelua tarvitse aloittaa ihan alusta. Osaamisen validointi voi toimia porttina koulutukseen ja työllistymiseen. Toisten osaamisen arviointi edellyttää arvioijalta vankkaa osaamista. Niinpä myös validoijat tarvitsevat koulutusta.
Tekoäly on tärkeä apuväline korkeakoulussa opiskeleville kehitysvammaisille.
Vuodesta 2024 Ruotsin kunnilla on ollut velvollisuus tarjota kuntalaisille osaamisen alkukartoitus. Sen tarkoituksena on helpottaa opintoja, validointia ja/tai kurssien itsenäistä tenttimistä kunnallisessa aikuiskoulutuksessa. Sara Parmkransille tehtiin alkukartoitus, minkä jälkeen hän pääsi työkokemuksen validointiin.
Sara Rydin.
Miten NVL on tarttunut haasteisiin, joihin Euroopan osaamisen teemavuosi pureutui? Millä keinoin Pohjoismaissa on pyritty parantamaan kohtaantoa, edistämään uudelleenkoulutusmahdollisuuksia ja ratkaisemaan pulaa osaavasta työvoimasta? Tällaisia kysymyksiä esitimme NVL:n validointi- ja ohjausverkostoissa toimiville Agnetha Kronqvistille ja Helgi Þorbjörn Svavarssonille.
Pitkän aikavälin tavoitteena on yhteinen tutkinto- ja validointirakenne, jossa kaikki oppiminen tehdään näkyväksi. Erasmus+ -hankkeessa nimeltä NOVA-Nordic on tehty näkyväksi ja vertailtu olemassa olevia rakenteita ja prosesseja.
Ruotsin puolustusvoimat on laatinut asevelvollisuuttaan suorittaville useita osaamistodistuksia, joita on kytketty Ruotsin kansalliseen tutkintojen viitekehykseen Näiden todistusten odotetaan hyödyttävän sekä veronmaksajia että asevelvollisia. Yksi tärkeä näkökulma on se, että ne pidentävät yksilöllistä sotakelpoisuutta usealla vuodella.
Pohjoismaisen tutkimusryhmän mukaan ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelmissa ei ole tarpeeksi tietoa validoinnista.
Elämme muutoksen aikaa. Näillä sanoilla Ruotsin Ammattikorkeakouluviraston pääjohtaja Thomas Persson avasi kolmipäiväisen Skills Meetup Sweden -konferenssin. Konferenssiin osallistui lähes 400 eri toimialojen ja ammattien edustajaa Ruotsista ja muualta Pohjolasta.
Miten varmistamme, että esimerkiksi ammattialojen sisäiset sertifioinnit ja muut non-formaalit tutkinnot pystytään arvioimaan samalla tavoin eri maissa? Tätä tutkitaan parhaillaan Erasmus+ -hankkeessa.
Monet iloitsevat mahdollisuudesta kerryttää opintopisteitä vapaasta sivistystyöstä ja kolmannelta sektorilta. Suomessa prosessin yhtenä välineenä käytetään osaamismerkkejä. Mutta onko se oikea reitti?