Selvitys Felles ansvar, felles gevinst. Partssamarbeid for kompetanseutvikling i arbeidslivet on luettavissa täältä. Toimenpide-ehdotukset ja niiden konkreettinen merkitys on tiivistetty sivuille 21–24.
Osaamispolitiikan haasteet
Osaamispolitiikka on vaativa ala eritoten siksi, että meneillään on suuria yhteiskunnallisia muutoksia, jotka liittyvät tekniikan nopeaan kehitykseen, geopoliittiseen rauhattomuuteen ja vihreään siirtymään. Nämä muutokset haastavat perinteisiä työtapoja ja edellyttävät jatkuvasti uutta osaamista. Osaamisuudistuskomitean tarkoituksena olikin nimenomaan tarkastella ja kehittää ehdotuksia tulevista haasteista selviämiseksi.
Mantrana kolmikantayhteistyö
Valtion ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantayhteistyö on mantra, joka toistuu yhä uudestaan. Tämä yhteistyö muodostaa eräänlaisen sateenvarjon, jonka alle mahtuu monenlaista. Monet toimintamuodot, kuten ammattialakohtaiset ohjelmat ja Kompetansepluss-tuki, ovat toimineet hyvin jo vuosia, ja komitea haluaa niiden jatkuvan vastakin.
Tukijärjestelmät eivät hyödytä kaikkia
Läheskään kaikki eivät kuitenkaan ole hyötyneet tämänhetkisistä tukimuodoista. Moni on joutunut maksamaan elämänmittaisen oppimisen omasta taskustaan. Bente Bergsjordet (54) pätevöityi nuorena opettajaksi ja laulupedagogiksi ja suoritti 20 opintopistettä Norja toisena kielenä -oppiaineesta.
– Ongelmana oli, että arkailin lähteä opettajaksi oslolaiskouluihin. Aloitin osa-aikatyön Norjan kulttuurihistoriallisessa museossa (Norsk Folkemuseum). Tarkoitukseni oli elättää itseäni musiikilla opettamalla lauluoppilaita ja johtamalla kuoroja. Museotyön piti olla pelkkä sivutyö musiikin rinnalla. Ennen pitkää kuitenkin sain museosta vakityön, ja minulle syntyi kaksi lasta. Kaikki siis kääntyi ylösalaisin: museosta tuli päätyö ja musiikista sivutyö, Bergsjordet kuvailee.
Opiskelijaksi 50-vuotiaana
– Oltuani museossa töissä seitsemäntoista vuotta ja lasten kasvettua isommaksi aloin kaivata muutosta. Sain museosta virkavapaata päästäkseni opettamaan norjaa toisena kielenä, Bente Bergsjordet kertoo.
Työnantajalla ei ollut tarjota kannustimia eikä taloudellista tukea opiskeluun, mutta Bergsjordet päätti silti hypätä uuteen. Hän palasi koulun penkille suorittamaan loppuun Norja toisena kielenä -opettajan opinnot työn ohella. Tavoitteena oli vakityöpaikka.
– Millaisia koulutuksia ja kursseja olet vuosien varrella käynyt työpaikallasi?
– Olen saanut aika vähän koulutusta, vain pari kolme museokauppakurssia sekä joka toinen vuosi suoritettavan pakollisen turvallisuuskurssin. Kehittymismahdollisuuksia ei juurikaan ollut, ja minusta tuntui, että junnasin paikallani. Opiskelua varten jouduin hakemaan palkatonta vapaata, koska opinnot eivät liittyneet silloiseen työhöni.
Norja toisena kielenä -opettaja
– Jos sinua ei rohkaistu opiskelemaan lisää, mikä sai sinut liikkeelle?
– Kokeiltuani opettaa norjaa toisena kielenä minussa heräsi motivaatio viedä loppuun aiemmin aloittamani opinnot. Nyt jäljellä on vain vihonviimeinen tentti, ja sen suoritan toukokuussa.
– Millaiseksi olet kokenut opiskelun kypsässä iässä?
– Opintojen aloittaminen uudestaan 52 vuoden iässä syksyllä 2023 oli vaikeaa! Ensimmäinen aine käytiin englanniksi, ja vaikka olen suorittanut englannista perusopinnot, tieteellisen tekstin lukeminen englanniksi oli vaativaa. Tein kovasti töitä ja käytin opintoihin paljon aikaa. Seuraava suoritus oli seminaarityö, joka myös oli aikaa vievä. Akateemisen kirjoitelman laatiminen oli haastavaa.
Tavoite saavutettu
– Nyt olen saavuttanut tavoitteeni! Olen keikkaillut kolme vuotta opettajana ja saanut opinnot valmiiksi, ja elokuusta lähtien minulla on vakituinen kokopäivätyö samassa koulussa. Opintojen parissa ”raataminen” siis kannatti.
– Nyt kun sait vakityön, haluatko silti jatkossakin osallistua kursseille, jos siihen on tilaisuus?
– Opin mielelläni lisää ja käyn kursseja. Mutta en tahdo enää opiskella, sillä en jaksa lisää tenttejä. Tenttipelko ei helpota vuosien myötäkään, Bente Bergsjordet sanoo hymyillen.
Taloudelliset tukijärjestelmät
Talous tuottaa usein ongelmia niille, jotka haluavat aloittaa opiskelun aikuisiällä. Osaamisuudistuskomitea on koonnut listan taloudellisen tuen muodoista, jotka heidän mukaansa edistäisivät elämänmittaista oppimista huomattavasti: lisärahoitus työpaikalla järjestettävän koulutuksen tukemiseen, valtion myöntämä sopeuttamistuki, tuki palkkakustannuksiin opiskelun ajaksi, osaamisrahasto korkeakoulutettujen työntekijöiden osaamisinvestointeihin, yksilölliset oppimistilit ja elinikäisen oppimisen lainakassa.
Elinikäisen oppimisen lainakassa
Komitea ehdottaa perustettavaksi lainakassaa, josta työntekijät voisivat saada taloudellista tukea lyhyehköihin opintorupeamiin. Tämä merkitsisi, että:
- haettavissa olevan tuen määrä kasvaa;
- opintorahan osuus tuesta kasvaa, ja opiskelijan tulorajat (joiden perusteella määräytyy, miten suuri osuus opintolainasta muunnetaan opintorahaksi) nousevat;
- uudelleenkoulutustukea ammatteihin, joissa on pulaa työntekijöistä, harkitaan;
- tuen myöntämistä joidenkin non-formaalien kurssien suorittamiseen harkitaan.
Vastuuta jakamaan tarvitaan isompi joukko toimijoita
Esitämme pari kysymystä komitean jäsenille, jotka edustavat työelämäosapuolia: työntekijäjärjestö LO:ta ja työnantajajärjestö NHO:ta.
– Osaamisuudistuskomitean nimen perusteella olisi voinut odottaa laajoja ehdotuksia, jotain, mistä syntyisi varsinainen uudistus. Mutta komitean ehdotukset lienee laskettava lähinnä vakiintuneen kolmikantayhteistyön jatkokehittämiseksi?
– Se on aivan totta. Komitean ehdotukset ovat pääosin olemassa olevien toimien jatkokehittelyä ja vahvistamista lukuun ottamatta osaamisalustan perustamista, LO-sihteeri Trine Tinnlund vastaa.
– Mielestäni komitea ei ole riittävästi tiedostanut yhteiskunnallista vastuutaan. Komitean enemmistön ehdotuksissa on ainoastaan toimia, joissa pääpaino on yritysten tarpeissa. Minusta on selvää, että ellei yksikään sopeuttamistukea tai palkkatukea koskevista vähemmistön ehdotuksista toteudu, toimista ei ole uudistukseksi. Palkkatuen varmistaminen on tavattoman tärkeää silloin kun työntekijä osallistuu osaamisen kehittämiseen, jonka ajalta työnantaja ei maksa palkkaa. Palkkatuki on tärkeä, koska se antaa entistä useammalle mahdollisuuden osallistua ja koska tarvitaan uudistus, joka ei hyödytä pelkästään työnantajia tai yrityksiä. Tähän tarvitaan isompaa panostusta viranomaisilta. Työelämään tulossa oleva sopeuttamistarve on niin suuri, ettei työnantaja eikä työntekijä pysty vastaamaan siitä yksinään. Vastuuta jakamaan tarvitaan siis isompi joukko toimijoita, Tinnlund sanoo.
Laajennusta tarvitaan
Myös NHO:n edustaja katsoo, että osaamisuudistuskomitea panostaa jo olemassa oleviin tukimuotoihin, mutta hänestä niitä tuleekin laajentaa.
– On totta, että komitean ehdotukset perustuvat vakiintuneeseen kolmikantayhteistyöhön, joka on Norjan mallin vahvuus. Tätä yhteistyötä tulee kuitenkin kehittää edelleen. Työelämän elinikäisen oppimisen toimivat tukimuodot tulee skaalata ylöspäin, jotta pystymme vastaamaan vihreän siirtymän ja digitalisaation luomiin tarpeisiin, asianajaja Gro Øien NHO:sta sanoo.
Toimenpidepaketti
– Mitä ehdotetuista toimista itse NHO:n edustajana pidät parhaana, ja mikä niistä mielestäsi todennäköisimmin toteutuu?
– Komitea ehdottaa toimenpidepakettia, joka kokonaisuutena vahvistaa elinikäistä oppimista työelämässä. Siksi ei ole mielekästä nostaa esiin yksittäisiä toimia. Voin kuitenkin mainita toimenpiteitä, jotka komitean työssä ovat olleet erityisen keskeisiä NHO:lle, Øien sanoo luetellen seuraavat:
- digitaalisen osaamisalustan kehittäminen
- lisää rahoitusta yritysten sisäisen koulutuksen tukeen
- elinikäisen oppimisen lainakassan kautta järjestettävä opintojen rahoitus työntekijöille, jotka osallistuvat lyhyempikestoiseen osaamisen kehittämiseen
- alakohtaisen osaamisen kehittämisen kolmikantaohjelman laajentaminen ja vahvistaminen
- Kompetansepluss-tuen kehittäminen ja vahvistaminen työelämän tarpeiden mukaisesti
- non-formaalia koulutusta kuvailevien ja luokittelevien todistusten kehittäminen.
Ensi vuodelle puolen miljardin panostus
Øien mainitsee, että NHO on ehdottanut vuoden 2026 valtionbudjettiin yhteensä 500 miljoonan kruunun panostusta osaamisuudistuksen seurantaan, josta 150 miljoonaa suunnattaisiin kolmikantana toteuttavaan alakohtaiseen osaamisen kehittämisohjelmaan.
Palkkatuki erityisen tärkeä
– Mitkä ehdotetuista toimenpiteistä on mielestäsi LO:n edustajana realistisinta saada läpi?
– Ottaen huomioon työelämän tulevat muutokset, jotka liittyvät teknologian kehitykseen, digitalisaatioon ja vihreään siirtymään, työntekijät on tärkeää sopeuttaa muutokseen silloin kun heillä vielä on työpaikka. Sillä tulee olemaan suuri merkitys yhteiskunnan taloudelle. Mielestäni kaikissa komitean ehdotuksissa on realismia, ja kuten sanottua, on tärkeää, että palkkatuki tai sopeuttamistuki saadaan paikalleen. Viime vuoden työehtosopimusneuvottelujen jälkeen valtion budjetissa varattiin 25 miljoonaa kruunua viranomaisten ja kansainväliselle kilpailulle alttiin vientiteollisuuden työmarkkinajärjestöjen väliseen yhteistyöhön.
Aiemmin hankitun osaamisen validointi
Sekä NHO:n että LO:n edustajat pitävät tärkeinä aiemmin hankitun osaamisen validointia sekä non-formaalista koulutuksesta myönnettäviä osaamistodistuksia.
– Komitea ehdottaa myös uutta selvitystä kokonaisvaltaisesta kansallisesta validointijärjestelmästä, jonka puitteissa voitaisiin dokumentoida ja arvioida työssä hankittua osaamista. Järjestelmän pitää yhdistää koulutus ja työ toisiinsa. Tähän selvitykseen sisältyisivät sekä osaamiskartoitustyökalu että osaamistodistukset, Tinnlund sanoo.
NLL on työskennellyt tiiviisti validoinnin parissa ja ylläpitänyt vuosien ajan omaa validointiverkostoa. NLL:ltä on muun muassa ilmestynyt validointitilastoja koskeva policy brief.
Digitaalinen osaamisalusta
Jotta ihmisten olisi helpompaa saada tietoa kurssi- ja koulutustarjonnasta, komitea ehdottaa digitaalisen osaamisalustan kehittämistä. On tärkeää, että toiminnot kootaan samalle alustalle, joka toimii yhtenä ovena tietoon. Osaamisalustalta löytyisi tietoja kursseista, koulutuksesta ja opintojen rahoituksesta sekä välineitä ja resursseja, jotka voivat auttaa yrityksiä osaamisen kehittämistyössä, selvityksessä todetaan. Tarkoituksena ei ole rakentaa upouutta osaamisalustaa vaan jatkokehittää olemassa olevia ratkaisuja.
Työkalu osaamiskartoitukseen
Osaamiskartoitus on hyvä tapa saada kokonaiskuva siitä, millaista osaamista yrityksen työntekijöillä on. Lisäksi se auttaa tunnistamaan osaamistarpeita niin työpaikka- kuin yksilötasolla. Komitea ehdottaa osaamiskartoitustyökalun kehittämistä. Yhtenä kartoitustyökalun kehittämisen lähtökohtana toimisi tasapainotaiteilumalliksi kutsuttu kartoitusmalli. (Rapporten Balansekunst – hvordan og hvorfor beskrive kompetanse som bygges opp i arbeidslivet)
Selvitys lausuntokierroksella
Osaamisuudistuskomitean selvityksessä esitellään monia hyvin perusteltuja toimenpiteitä. Nyt selvitys on lausuntokierroksella 1. heinäkuuta asti. Kun lausunnot on saatu, Norjan työ- ja inkluusioministeriö voi jatkaa ehdotusten työstämistä. Tämän tulee tapahtua tiiviissä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa – jos tarkoituksena on toteuttaa osaamisuudistuskomitean selvityksen perusajatus.
