Alueelliset ja paikalliset koulutus- ja oppimiskeskukset (norjaksi studiesenter) ottavat kopin alueen osaamistarpeista. Järjestämällä joustavaa ja hajautettua koulutusta ne tuottavat päteviä työntekijöitä kuntien ja alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Keskukset kuitenkin tarvitsevat parempaa rahoitusta, jotta niistä voisi toden teolla tulla uudenlainen toimija , kuten silloinen koulutus- ja tutkimusministeri Oddmund Hoel niitä luonnehti sen jälkeen kun keskuksille oli ensi kertaa myönnetty rahoitusta vuoden 2022 valtionbudjetissa.
”Uudenlainen toimija”
– Olemme panostaneet oppimiskeskuksiin, sillä ne ovat uudenlainen toimija, joka sijoittuu työvoiman kysynnän (etenkin kuntien mutta myös elinkeinoelämän) ja oppilaitosten välimaastoon ja pyrkii hajautetun rakenteensa avulla saavuttamaan entistä useampia, Oddmund Hoel kertoi.
Nykyisin oppimiskeskuksia on kolmisenkymmentä, ja ne tarjoavat joustavaa ja hajautettua koulutusta. Keskuksia on eri puolilla Norjaa. Haastattelimme kolmen keskuksen johtajia siitä, millaisia tuloksia joustavasta ja hajautetusta koulutuksesta on saatu, millaisia haasteita he työssään kohtaavat ja millaisena he näkevät oman keskuksensa tulevaisuuden. Vidar Gunnberg, joka johtaa pohjoisessa Tromssan läänissä sijaitsevaa SSMT-oppimiskeskusta, pitää keskuksensa roolia ratkaisevan tärkeänä.
Ratkaisevan tärkeä kehityksen mahdollistaja
– Opintotarjontamme on kiistatta ratkaisevan tärkeä syy siihen, että tämä seutu toimii niin hyvin kuin toimii. Jos esimerkiksi emme olisi viimeisen 30 vuoden aikana kouluttaneet sairaanhoitajia, kunnat olisivat joutuneet käyttämään kallista vuokratyövoimaa, mikä olisi luonut valtavia taloushaasteita. Useimmat opiskelijoistamme eivät muun muassa perhesyiden tai taloudellisten syiden vuoksi voi lähteä kauas korkeakouluopintojen perässä. Kutsumme heitä ”plussaopiskelijoiksi”.
Ilman oppimiskeskuksia koulutus jäisi saamatta
– Ilman meidän läsnäoloamme, panostamme ja tarjontaamme nämä ihmiset eivät olisi koskaan hankkineet korkeakoulutusta. Sama koskee tarjoamiamme täydennyskoulutuksia, ammatillisia koulutuksia ja kursseja, Vidar Gunnberg toteaa.
Useimmat jäävät seudulle tutkinnon saatuaan
– Toinen tärkeä seikka on, että suurin osa opiskelijoista työskentelee opintojen aikana ja tuo näin ollen työpaikoilleen korvaamatonta osaamista. Tutkimukset myös osoittavat, että paikallisista opiskelijoista yli 80 % jää valmistuttuaan alueelle, Gunnberg huomauttaa.
Tuovat seudulle lisäarvoa
SSMT on ollut olemassa jo vuosia, kun taas Vestlandin läänissä toimiva StudieHub on uusi tulokas. Johtaja Øystein Nes esittää selvän näkemyksen siitä, mitä annettavaa keskuksella on:
– Vaikka olemme toimineet vasta vuodesta 2023, näemme jo nyt, miten tällainen keskus voi luoda alueelle lisäarvoa. Kun seudulla järjestetään koulutusta yhteistyössä eri puolilla Norjaa sijaitsevien korkeakoulujen kanssa, sekä yksityisen että julkisen sektorin organisaatiot saavat mahdollisuuden pohtia oman osaamisen kehittämistä pitkäjänteisemmin.
– Nordfjordin seutu on koulutustason osalta heikoimpien joukossa, ja kuten monilla muillakin alueilla, suurimmat haasteemme liittyvät väestörakenteeseen, väestön vanhenemiseen sekä hoito- ja hoiva-alan työvoiman rekrytointiin. Toivomme ja uskomme, että tulevina vuosina StudieHubista muodostuu tärkeä ja tehokas toimija näiden haasteiden selättämisessä, Øystein Nes lisää.
Maan tyytyväisimpiä opiskelijoita
Norjan eteläkärjessä Rogalandin läänissä puolestaan sijaitsee Dalanen oppimiskeskus, jota johtaa Gudrun Ellingsen. Hänen oppilaitoksessaan opiskelijamäärä kasvaa tasaisesti, ja valtaosa opiskelijoista suorittaa opinnot loppuun.
– Näemme, että paikallinen opintotarjonta, hyvät fyysiset oppimisympäristöt ja tiivis seuranta vaikuttavat myönteisesti opiskelijoiden motivaatioon ja opintoihin sitoutumiseen. Olemme myös saaneet hyviä tuloksia opiskelijatyytyväisyyskyselyissä. Tarjoamamme johtamisen maisteriohjelman opiskelijat kuuluvat opiskelijabarometrin mukaan maan tyytyväisimpiin. Maisteriohjelma toteutetaan yhteistyössä Kristianian korkeakoulun kanssa, ja vuosina 2021–2024 sen suoritti 21 opiskelijaa. Vuonna 2025 aloittavalla kurssilla opiskelijamäärä kasvoi yli 50 %, Gudrun Ellingsen kertoo.
– Meille on ylpeydenaihe päästä edistämään opiskelun yhdistämistä työhön ja perhe-elämään. Maaseudulla se on erityisen tärkeää, hän lisää.
Töyssyjä tiessä
Oppimiskeskusten johdossa on usein voimakkaasti sitoutuneita ihmisiä, jotka ymmärtävät työnsä merkityksen opiskelijoille, kunnille ja yrityksille. Keskusten taipaleella on kuitenkin töyssyjä, jotka tekevät työstä vaikeampaa kuin sen pitäisi olla. Esimerkiksi rahoituksen saaminen on ollut työn takana.
Paikalliset lähiopetustapaamiset
– Suurin haaste on saada neuvoteltua koulutusohjelmille hyväksyntä ja järjestää ne hajautetusti niin, että lähiopetus tapahtuu meillä. Me SSMT:ssä olemme kuitenkin sikäli onnekkaita, että meillä on mainiona yhteistyökumppanina Norjan arktinen yliopisto UiT, joka ottaa yhteiskuntavastuunsa vakavasti ja antaa meidän toteuttaa suurimman osan haluamistamme koulutuksista, Vidar Gunnberg kertoo.
– Voi olla haastavaa saada riittävästi opiskelijoita hajautettujen ja joustavien koulutusohjelmien järjestämiseksi, mutta meillä on toimiva yhteistyö kuntien ja muiden tahojen kanssa ja hyvät hakijamäärät. Joskus haastetta on myös siinä, miten elinkeinoelämältä saadaan selkeää tietoa heidän tarvitsemastaan osaamisesta, Gunnberg jatkaa.
Pitkäjänteinen suunnittelu
– Yksi suurimmista haasteista on turvata riittävä rahoitus ja pitkän aikavälin vakaus, jotta koulutusohjelmia voidaan jatkaa ja kehittää. Myös pätevän henkilöstön rekrytointi ja työsuhteiden jatkuvuus ovat hankalia järjestää, kun taloudesta puuttuu ennakoitavuus, Gudrun Ellingsen sanoo. Tämä ongelma koskee useimpia oppimiskeskuksia.
Kipinää sytyttämässä
Opiskelijat eivät välttämättä ilmoittaudu koulutukseen hetimiten.
– Tällä seudulla isolla osalla väestöä on vain vähän formaalia koulutustaustaa. Heillä on kenties pitkä työkokemus tai he ovat työelämän ulkopuolella. Opiskelun aloittaminen saattaa olla haastava elämänmuutos. Siksi pyrimme auttamaan heidät vauhtiin opinnoissa. Käytämme paljon aikaa siihen, että otamme yhteyttä työnantajiin ja kartoitamme mahdollisia opiskelijoita. Tavoitteena on sytyttää kipinä ja kiinnostus formaalin pätevyyden kartuttamiseen. Tiivis seuranta, ohjaus ja opiskelijaa tukeva oppimisympäristö ovat erittäin tärkeitä haavoittuvassa opintojen aloitusvaiheessa. Fyysisillä oppimisympäristöillämme on turvan ja yhteisöllisyyden luojina ratkaiseva merkitys, luonnehtii Ellingsen, jonka työpiste sijaitsee Egersundissa. Dalanen oppimiskeskuksen toiminta-alueena on neljä kuntaa, joissa on yhteensä 24 000 asukasta.
Liikaa töitä tai liian huono taloustilanne
Øystein Nes tuo esiin paradoksin, joka liittyy osaamisen kehittämiseen:
– Oppimiskeskuksen toiminnan pääseminen vauhtiin vie aikaa. Yrityksille haaste on usein kaksijakoinen: joko töitä on liikaa eikä aika siksi riitä osaamisen kehittämiseen tai sitten töitä on liian vähän eikä siihen ole varaa. Samaan aikaan useimpien kuntien talous on hyvin haavoittuva, ja niiden mahdollisuudet pitkäjänteiseen osaamisen kehittämiseen ovat rajallisia. Korkeakoulusektorin kanssa tehtävä yhteistyö on kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta siinä on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia.
Mielletään virheellisesti kilpailijaksi
– Toinen este on se, että usein oppimiskeskus nähdään kilpailijana – siis siihen asti, kunnes saamme tilaisuuden esitellä toimintaamme. Tosiasiassa me tuomme oppilaitoksille opiskelijoita, joita he eivät muuten olisi tavoittaneet, Øystein Nes sanoo.
Valtion tukeen kaivataan ennakoitavuutta
Keskukset ovat kamppailleet rahoituksen kanssa, ja jotkin niistä ovat joutuneet sulkemaan ovensa. Vuodesta 2022 lähtien toimintaan on saatu valtion tukea, paljolti kiitos keskusten etujärjestön NU:n (Norske utdannings- og studiesentre) ahkeran työn. Toistaiseksi myönnetyt määrät ovat olleet melko vaatimattomia, ja tuki myönnetään vuodeksi kerrallaan. NU työskentelee sen puolesta, että tuki muutettaisiin paremmin ennakoitavaksi ja että tukisummat kasvaisivat. Keskukset tarvitsevat ennakoitavuutta saadakseen opiskelijoita rekrytoitua. Näin Vidar Gunnberg sanoo:
– Meille on aivan selvää, että on helpompi saada tarpeeksi opiskelijoita, jos voimme aloittaa rekrytointi- ja valintaprosessin jo hyvissä ajoin, eli 1–2 vuotta ennen koulutuksen alkua. Säännöllisin väliajoin järjestettäviin koulutuksiin, kuten joka toinen vuosi alkavaan sairaanhoitajakoulutukseen, on paljon helpompaa rekrytoida opiskelijoita.
Opiskelijat kampuksella vai hajasijoitettuina?
Ei voi kieltää, että korkeakoulujen halu pitää opiskelijat kampuksella on joskus ristiriidassa sen kanssa, että maakunnissa koulutus halutaan tuoda sinne, missä korkeakouluja ei ole. Politiikassa on viime vuosina puhuttu joustavan ja hajasijoitetun koulutuksen puolesta. Jo vuodelta 2020 peräisin olevassa komiteamietinnössä todetaan, että: ”… hajautetun koulutusverkoston laajentaminen on ollut tärkeää sekä opiskelijarekrytoinnin tehostamiseksi maaseudulla että osaavan työvoiman varmistamiseksi yksityisen ja julkisen sektorin tarpeisiin”.
Johtava osaamiskeskus
Ne oppimiskeskukset, jotka ovat olleet olemassa jo kauan ja saaneet rahoitusta, toimivat usein uusien keskusten opettajina ja innoittajina. Keskukset auttavat mielellään toisiaan, ja Kongsvingerissä sijaitseva oppimiskeskus järjestää joka vuosi verkostoitumistapaamisen, jossa keskustellaan yhteisistä haasteista.
– StudieHub pyrkii kehittymään johtavaksi osaamiskeskukseksi Nordfjordin alueella. Olemme vielä uusi toimija, ja meillä on toisilta keskuksilta paljon opittavaa. Seuraamme esimerkiksi Høgskolesenteret i Kongsvingerin (HIK) työtä ja alueen kuntien strategista panostusta keskukseen alueellisena osaamisen kehittäjänä. Pyrimme edistämään samaa toimintamallia myös omalla alueellamme tiiviissä dialogissa paikallispoliitikkojen kanssa, Øystein Nes sanoo.
Suosittu opiskelijoiden kohtaamispaikka
– Tavoitteemme on vahvistaa asemaamme alueen tärkeänä osaamiskeskuksena. Pyrimme solmimaan lisää yhteistyösopimuksia koulutuksen järjestäjien kanssa ja kehittämään uusia, innovatiivisia koulutuksia, jotka vastaavat työelämän muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi tahdomme kehittyä entistä suositummaksi opiskelijoiden kohtaamispaikaksi ja tutkimme mahdollisuuksia korkea-asteen ammatillisten opintojen tarjoamiseen osana vakitarjontaamme. Meillä on huomattu, että opintotarjonnan jatkuvuus edistää opiskelijoiden rekrytointia. Tärkeä tavoite vuosille 2025 ja 2026 on myös tehdä enemmän yritysvierailuja, joilla pidämme yllä toimivaa vuoropuhelua elinkeinoelämän kanssa ja pystymme muokkaamaan koulutustarjontaa sen tarpeisiin, Dalanen oppimiskeskuksen Gudrun Ellingsen sanoo.
Alueellinen kehitystoimija
Studiesenteret Midt-Troms on yksi pisimpään vaikuttaneista keskuksista ja on nykyisin merkittävä toimija.
– Aiomme jatkossakin olla korkeakoulutuksen, osaamisen kehittämisen ja tutkimuksen mahdollistaja. Pyrimme olemaan alueellinen kehitystoimija, jonka ydinosaamista on korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin välinen yhteistyö. Tarjonnassamme ovat jatkossakin etusijalla yhteiskunnan perustoimintoihin, kuten sote-alaan ja kasvatukseen ja koulutukseen liittyvät osaamistarpeet ja Midt-Tromsin seudun elinkeinoelämän tarpeisiin vastaava koulutustarjonta. Meillä on myös strategia, jonka tavoitteena on lisätä tunnettuuttamme seudulla. Uskomme, että se edistää vastaisuudessa opiskelijarekrytointia, Vidar Gunnberg mainitsee.
