– Nyt PIAAC2 oikeastaan vasta alkaa, sanoo Norjan korkeakoulu- ja osaamisviraston vanhempi asiantuntija Hanne Størset.
Hanne Størset on seurannut PIAACia ja aiempia vastaavia tutkimuksia (ALL ja IALS). Kolmessakymmenessäyhdessä maassa toteutettu PIAAC2 on kaikkien aikojen laajin aikuisten taitoja selvittävä tutkimus, ja Størset on innoissaan siitä, että sen tuloksia päästään käyttämään tutkimustyössä sekä poliittisessa päätöksenteossa etenkin työelämäosallisuuden ja työelämän muutosten tukena.
Luku- ja numerotaidot pysyneet korkealla tasolla
Norjan tulokset on tiivistetty maan tilastoviranomaisen (SSB) raporttiin: muihin osallistujamaihin verrattuna norjalaisilla aikuisilla on hyvät luku- ja numerotaidot sekä adaptiivisen ongelmanratkaisun taidot. Keskimääräinen taitotaso tutkituissa kolmessa taitoalueessa kuuluu tutkimuksen korkeimpien joukkoon Suomen, Japanin, Ruotsin ja Alankomaiden ohella. Vuoteen 2012 verrattuna lukutaito on pysynyt Norjassa korkealla tasolla ja numerotaito parantunut.
Monilla edelleen heikot taidot
Asteikon toisesta ääripäästä SSB kertoo seuraavaa: 15 prosenttia aikuisista lukee huonosti ja pystyy lukemaan vain yksinkertaisia tekstejä, kun taas 20 prosentilla taidot ovat hyvin korkealla tasolla. Taidoiltaan heikkojen osuus on pysynyt samanlaisena, kun taas erinomaisiin taitoihin yltäneiden osuus on noussut vuoteen 2012 verrattuna.
Kysymykset ja tehtävät muokattiin norjaksi
– PIAAC-tutkimuksen kansallisen tason toteuttamisesta on Norjassa vastannut tilastoviranomainen SSB. Se on toiminut kansallisen tason hankejohtajana ja hoitanut tiedonkeruun. Sekä kyselylomake että tehtävät ovat konsortion laatimia, mutta SSB on kääntänyt kysymykset ja tehtävät norjaksi, kertoo SSB:n vanhempi asiantuntija Anna-Lena Keute, jolla on ollut keskeinen rooli PIAAC2:n toteuttamisessa.
Keute on myös toinen tutkimuksen tulosraportin kirjoittajista.
Arjen ongelmanratkaisua
Uutena taitona PIAAC2-tutkimuksessa kartoitetaan adaptiivista ongelmanratkaisua. Hieman yksinkertaistaen voidaan sanoa, että adaptiivinen ongelmanratkaisu on arjen ongelmien ratkaisemista erilaisen informaation avulla. PIAACissa taitoa testattiin digitaalisten tietolähteiden avulla. Alemman tason testissä vastaajan piti esimerkiksi etsiä kartalta nopein reitti eri pisteiden välillä. Hieman korkeamman tason testissä piti tehdä johtopäätöksiä vertaamalla kahta hyvin erilaista tekstiä. PIAACin määritelmän mukaan adaptiivinen ongelmanratkaisu on ”kyky päästä tavoitteisiin dynaamisissa tilanteissa, joissa toimintatapaa ongelman ratkaisemiseksi ei ole välittömästi saatavilla”.
Käyntihaastattelut
PIAAC2-tutkimuksen toteutus on ollut perusteellinen. Tulosten laadun ja luotettavuuden takaamiseksi haastattelut tehtiin kasvotusten. Vastaajaotanta saatiin suoraan Norjan väestörekisteristä. Haastattelut kestivät keskimäärin reilut kaksi tuntia. Vastaajat vastasivat laajaan kyselyyn ja ratkaisivat luku- ja numerotaitotehtäviä sekä ongelmanratkaisutehtäviä. Tehtävät tehtiin haastattelijan ohjaamana tablettitietokoneella.
Nuoret ”rulettaa”
Norjan koulumaailmassa on jo vuosia oltu huolissaan koululaisten osaamista mittaavista PISA-tutkimuksista. Norjassa PISA-tulokset ovat osin olleet heikompia kuin muualla Pohjoismaissa. PIAAC2-tutkimuksessa nuoret kuitenkin menestyvät, ja nuorimman ikäryhmän lukutaito on parantunut Norjassa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Miten tämä on selitettävissä?
– Tutkimukset ja tutkimustilanteet ovat erilaisia. PISA tehdään luokkahuoneessa, kun taas PIAAC toteutetaan yksilöhaastatteluina. Sillä saattaa olla merkitystä, Hanne Størset sanoo.
Hän huomauttaa myös, että ikäryhmiin 20–24 ja 25–29 kuuluvat menestyvät tutkimuksessa kaikissa taitoalueissa parhaiten. Tuossa iässä opiskellaan ja siksi luetaan paljon. Luultavasti noissa ikäryhmissä myös käytetään eniten digisovelluksia tiedonhakuun ja arjen ongelmanratkaisuun.
Kokonaisvastuu PIAAC-tutkimuksesta on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:llä.
PIAAC = Programme for the International Assessment of Adult Competencies
Tulokset julkistettiin joulukuussa 2024.
PIAAC-tutkimukseen haastateltiin yhteensä noin 160 000 aikuista, iältään 16–65 vuotiasta henkilöä 31 maasta.
Taustakyselyssä oli kysymyksiä yhdestätoista eri aiheesta:
A: Demografinen ja sosioekonominen tausta
B: Koulutus
C: Päätoimi ja työhistoria
D: Nykyinen työ
E: Viimeisin työ
F: Taitojen käyttö nykyisessä/viimeisimmässä työssä
G: Taitojen käyttö arjessa
H: Vastaajan työtehtävät
I: Yksilölliset ominaisuudet
J: Taustatiedot
K: Sosioemotionaaliset taidot ja asenteet
Naisten taidot parantuneet
Kysymme Anna-Lena Keutelta, näkeekö hän selviä kehityskulkuja PIAAC1-tutkimukseen verrattuna.
– Sukupuolierot tulevat selvemmin esiin kuin PIAAC1:ssä. Naisten lukutaito on parantunut, kun taas miesten lukutaito on pysynyt samantasoisena. Vuonna 2012 sukupuoliero oli miesten hyväksi, mutta nyt se on kallistunut naisten hyväksi. Tuloksista näkyy, että naiset ovat parantaneet osaamistaan sekä lukutaidon että numerotaidon osalta. Tämä muutos voi johtua osin siitä, että naisten ja miesten välinen koulutuskuilu on viime vuosina kasvanut. Vuonna 2012 yli 16-vuotiaista korkeakoulututkinto oli 33 prosentilla naisista ja 27 prosentilla miehistä. Vuoden 2022 luvut puolestaan olivat 42 prosenttia ja 32 prosenttia, Anna-Lena Keute kertoo.
Työssä oppiminen parantaa tuloksia
Yksi PIAAC2-tutkimuksen aihepiireistä on työ ja työolot. Vastaajilta kysytään heidän työtehtävistään sekä siitä, tarjotaanko työpaikalla koulutusta ja osallistuuko vastaaja siihen. Luvut osoittavat, että monet oppivat työssään paljon. Norjassa on toimivat työmarkkinat, korkea työllisyys ja paljon työperäistä maahanmuuttoa. Työssä oppiminen parantaa tuloksia, kun taas työn perässä maahan muuttaneet vievät usein tuloksia alaspäin. Heidän taitonsa voivat olla hyvät, mutta vaikeudet ymmärtää tutkimuksen kysymyksiä ja tehtäviä voivat heikentää tuloksia.
Luku-, lasku- ja digitaitokursseja
Työpaikalla järjestettävää koulutusta alettiin tukea uusin tukitoimin aiemman, PIAAC-tutkimuksia edeltävän tutkimuksen jälkeen. Tuloksista näkyi selvästi, että monilla oli vaikeuksia ilmaista itseään kirjallisesti eritoten digitaalisessa ympäristössä. Siksi tuolloin perustettiin tukijärjestelmä, joka nykyisin tunnetaan nimellä Kompetansepluss. Vuodesta 2006 yritykset ovat voineet hakea avustusta perustaitokurssien järjestämiseen.
Norjan tutkimus- ja koulutusministeriön uunituore lehdistötiedote kertoo, että 300 yritykselle myönnetään tänä vuonna yhteensä 87 miljoonaa kruunua perustaitokurssien järjestämiseen. Kurssien kohderyhmänä ovat työntekijät, joilla on matala formaali koulutustaso. Tavoitteena on vahvistaa aikuisten perustaitoja: luku-, kirjoitus, lasku- ja digitaitoja sekä norjan ja saamen kielten taitoja, ministeriön tiedotteessa kerrotaan.
Työelämän muutos edellyttää osaamista
– Mahdollisuus hankkia uutta osaamista on ratkaisevan tärkeä kaikessa, mitä teemme tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Selvitäksemme edessä olevista työelämän muutoksista meidän täytyy satsata ihmisiin ja antaa heille mahdollisuus oppia uutta koko elämänsä ajan. Tästä lähin entistä useammille tarjotaan osaamistäydennystä, jota he tarvitsevat pysyäkseen mukana työelämässä, tutkimus- ja korkeakoulutusministeri Sigrun Aasland totesi Kompetansepluss-määrärahoihin liittyen.
PIAACista tärkeitä oivalluksia
Millaista hyötyä näin laajasta tutkimuksesta mielestäsi on – ja kenelle?
– PIAAC on iso kansainvälinen tutkimus, joka antaa mahdollisuuden tarkastella monien väestöryhmien taitotasoja. Se antaa päättäjille hyvän käsityksen siitä, minkä ryhmien taidot ovat heikot ja kaipaavat vahvistamista. Tutkimus tuo esiin taitotasojen kehittymisen kansainvälisiä trendejä. Se osoittaa esimerkiksi, että lukutaito on monissa maissa huonontunut ja numerotaito puolestaan parantunut. Tämä, kuten myös mahdollisuus analysoida taitotason muuttumista iän myötä, on tärkeää tietoa niin päättäjille kuin meille aikuisille itsellemme, Anna-Lena Keute kiteyttää.
Hän mainitsee myös laajan aineiston antamat mittavat tutkimusmahdollisuudet.
– Tutkijat voivat tulevina vuosina yhdistellä PIAAC2-dataa rekisteritietoon ja tarkastella esimerkiksi taitojen ja työmarkkina-aseman välisiä yhteyksiä, Keute lisää.
Tutkimus viitoittaa tietä eteenpäin
Hanne Størsetin mielestä on tärkeää, että PIAAC2-tuloksia hyödynnetään osaamisen kehittämiseen liittyvässä poliittisessa päätöksenteossa.
– Nyt päästään tutkimaan PIAAC2-tuloksia, hän sanoo.
Korkeakoulutus- ja osaamisvirasto järjesti pari viikkoa sitten seminaarin tutkijoille ja muille toimijoille, jotka haluavat käyttää PIAAC2-tutkimuksessa kerättyä dataa. Virasto on myös ilmoittanut haettavaksi tutkimusrahoitusta hankkeisiin, joissa PIAAC-datan pohjalta luodaan lisää tietopohjaa osaamispolitiikan kehittämiseksi. Hakemuksissa tulee ehdottaa sopivia tutkimuskysymyksiä.
– Norja on hyötynyt paljon siitä, että meillä on jo pitkään toiminut osaamisen kehittämiseen keskittyvä valtion virasto, Hanne Størset.
Tällä hetkellä tämä vastuu on Norjan korkeakoulutus- ja osaamisvirastolla. Aiempi osaamisvirasto yhdistyi muiden laitosten kanssa korkeakoulutus- ja osaamisvirastoksi muutama vuosi sitten. PIAAC2 on erityisen tärkeä niille, jotka työskentelevät työelämä- ja osaamiskysymysten parissa tai tuottavat analyyseja ja tietoa päätöksenteon pohjaksi.
