Ruotsissa kunnilla ja koulutuksen järjestäjillä on eri toimintatapoja siinä, miten koulutuksensa aloittavien opiskelijoiden lähtötaitoja kartoitetaan. Asia nousi esiin laatu- ja yhdenvertaisuusselvityksessä, joka koski ruotsia toisena kielenä (svenska för invandrare, sfi) opiskeleville annettavaa aikuiskoulutusta. Nyt selvityksen perusteella vaaditaan opiskelijan taitotason parempaa kartoitusta, minkä odotetaan parantavan yksittäisen opiskelijan opintojen suunnittelua. Tavoitteena on, että sfi-opinnot loppuun suorittavien määrä nousisi koko maassa.
Monet ulkomailla syntyneet ovat etäällä työmarkkinoista. Puutteellinen ruotsin kielen taito on yksi työttömyyden syistä. Ruotsin oppiminen on tärkeä edellytys sille, että ihminen pystyy työllistymään ja elättämään itseään. Myös tilapäisen suojelun direktiivin turvin Ruotsiin tulleiden ukrainalaisten on tärkeää kyetä elättämään itsensä, jos he jäävät maahan pitkäksi aikaa.
– Toiveena on, että tämä johtaa parempaan läpivirtaukseen sfi-opetuksessa. Kuntien tulee myös dokumentoida, mitä ne tekevät tavoittaakseen sfi-opetukseen oikeutetut ja motivoidakseen heitä osallistumaan opetukseen. Ennen kaikkea tavoitteena on, että entistä useammat naiset osallistuvat sfi-opetukseen, työmarkkina- ja integraatioministeri Johan Pehrson sanoo.
– Työllistyäkseen ukrainalaisilla tulee olla sellaista osaamista, jolle on kysyntää työmarkkinoilla, sekä ruotsin kielen osaamista. Niinpä on tärkeää, että myös nämä ihmiset pääsevät sfi-opetukseen, koulutusministeri Mats Persson toteaa.
Ruotsin hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 2024 ehdotetaan, että kunnat saavat 29 miljoonan kruunun korvauksen sfi-koulutuksesta ja että niille myönnetään 80 miljoonaa kruunua ukrainalaisille suunnatun sfi-opetuksen järjestämiseen kunnallisessa aikuiskoulutuksessa.
