Mikä on ECTS-järjestelmä ja miksi se on tärkeä?
ECTS on eurooppalaisen korkeakoulutusalueen yhteinen pistejärjestelmä, joka kehitettiin helpottamaan opintopisteiden ja arvosanojen siirtoa oppilaitosten ja eri maiden välillä. Järjestelmä on keskeinen osa Bolognan prosessia, jolla edistetään opiskelijoiden liikkuvuutta ja korkeakoulutuksen laatua Euroopassa. Elinikäisen oppimisen osalta tämä tarkoittaa, että yhdessä maassa hankittua osaamista on helpompi saada tunnustetuksi ja täydentää toisessa maassa.
Arvostusta ammatilliselle korkeakoulutukselle
Norjan kansankäräjät on säätänyt ammatillisen korkeakoulutuksen liittämisestä ECTS-järjestelmään. Muutos tukee kansainvälistä yhteistyötä sekä ammatillisia korkeakouluopintoja suorittavien liikkuvuutta ja varmistaa, että korkeakoulutason ammatillinen pätevyys tunnustetaan yhtä lailla kuin muukin korkeakoulutus. ECTS-järjestelmän toimeenpano voidaan tehdä monella tavalla, ja näillä valinnoilla on omat seurauksensa koko sektorille.
Mahdollisuuksia ja haasteita
ECTS-järjestelmään siirtyminen ei itsessään ole uudistus, mutta sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia sille, mihin ammatillinen korkeakoulutus sijoittuu koulutusjärjestelmässä. Kullakin maalla on paljon liikkumavaraa siinä, miten ECTS toteutetaan. Toteutustapa on ensisijaisesti poliittinen päätös. Muiden Euroopan maiden kokemukset osoittavat, että ECTS-järjestelmä on usein tiiviisti kytköksissä muuhun korkeakoulutukseen. Pohjoismaissa tämä avaa mahdollisuuksia uusiin yhteistyömalleihin ja liikkuvuuden lisäämiseen.
ECTS Pohjoismaissa
Pohjoismailla on vahva perinne sekä ammatillisen korkeakoulutuksen että akateemisen koulutuksen alalta, ja ECTS-järjestelmä on kussakin maassa otettu käyttöön eri laajuudessa.
- Norja: Ammatillisen korkeakoulutuksen liittäminen ECTS-järjestelmään on parhaillaan käynnissä, ja tavoitteena on korkeakoulutason ammatillisten tunnustaminen kansainvälisesti.
- Tanska: ECTS on ollut pitkään käytössä sekä yliopistoissa että ammatillisissa korkeakouluopinnoissa, mikä on helpottanut aiempien opintojen täydentämistä ja useiden opintojen suorittamista samanaikaisesti.
- Ruotsi: ECTS on laajasti käytössä, mutta edelleen keskustellaan siitä, miten järjestelmää voidaan parhaiten soveltaa koulutusjärjestelmän eri osiin.
- Suomi: ECTS-järjestelmää on käytetty erittäin onnistuneesti edistämään opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja joustavia opiskelupolkuja.
- Islanti: ECTS on käytössä korkeakoulutuksessa, lisäksi panostetaan elinikäiseen oppimiseen ja laajaan aikuiskoulutustarjontaan.
Elinikäinen oppiminen pohjoismaisesta näkökulmasta
ECTS:n ansiosta aikuisten on aiempaa helpompaa täydentää aiemmin hankittua koulutusta, yhdistää useita opiskelukokonaisuuksia ja saada osaamisensa validoitua myös ulkomailla. Tämä joustavoittaa työelämää ja parantaa mahdollisuuksia ammatinvaihtoon ja täydennyskoulutukseen koko uran ajan.
Tie eteenpäin
ECTS:n käyttöönotto korkeakoulutason ammatillisissa opinnoissa on osa laajempaa kehitystä. Norjassa aiheeseen liittyy kysymys siitä, tulisiko kansalliseen tutkintojen viitekehykseen lisätä ammatilliselle korkeakoulutukselle oma ”pylväs” ja mahdollistaa opiskelu korkeammilla tasoilla. Näin voitaisiin vahvistaa ammatillisen korkeakoulutuksen roolia, muuttaa koulutusjärjestelmää inklusiivisemmaksi ja nopeasti muuttuvaa työelämää paremmin palvelevaksi.
Lue koko raportti linkistä (norjaksi): ECTS i høyere yrkesfaglig utdanning : Behov, forutsetninger og konsekvenser – Nasjonalt vitenarkiv
